SUOMEN POSTI OYJ. - KANSALLISOMAISUUS MYYNTIKUNNOSSA

Suomen Posti vanhana, tuttuna ja turvallisena virkamieslaitoksena lakkasi olemasta reilut kymmenen vuotta sitten, vuonna 1990, kun Posti ja - Telelaitos muuttui valtion liikelaitokseksi. Neljä vuotta myöhemmin eduskunnan päätös Postin yhtiöittämisestä laittoi liikkeelle kehityssuunnan, joka on jättänyt jälkeensä pilkotun ja ulkoistetun Postin, kansallisomaisuuden, jonka myynti kaikessa hiljaisuudessa on jo aloitettu.

Postin liikelaitostaminen vuonna 1990 oli merkittävä päätös niin kansalaisten kuin laitoksen työntekijöidenkin osalta. Valtioneuvoston erikseen budjetoiman määrärahan turvin toiminut Posti muuttui tulosvastuulliseksi palvelulaitokseksi, jonka piti tulouttaa tuloksestaan osa valtiolle. Postin yhtiöittäminen merkitsi entistä tiukempaa omistajapolitiikkaa. Postille liikenne - ja viestintäministeriön erikseen määrittelemättömät tulostavoitteet ovat liikkuneet sadoissa miljoonissa markoissa, jotka Posti on tähän saakka pystynyt hyvin täyttämään. Lokakuussa julkaistun Postin osavuosikatsauksen mukaan vuoden 2001 tulos tulee jäämään kuitenkin reilusti budjetoidun n. 500 miljoonan markan alle, liikevoiton asettuessa kuitenkin n. 300 miljoonaan markkaan. Osavuosikatsauksen lähempi tarkastelu kertoo kuitenkin numeroiden taakse kätkeytyvän Suomen Posti Oyj:n strategian ja suunnan, johon Postia viedään.

Ulkomaalaisomistusta, yritysostoja ja investointeja

Postin osavuosikatsauksen mukaan Postin tulos pieneni vanhassa valuutassa vuoden 2001 tammi-syyskuusta 183,5 milj. markkaan ( 272 milj. ). Katsauskauden voitto oli kuitenkin 139,6 milj. markkaa ( 207,3 milj. ) ja eri liiketoimintayksikköjen ( viestinvälityspalvelut, sähköiset viestinvälityspalvelut, logistiikkapalvelut ) liikevaihdossa oli kasvua 4 - 14 %. Merkittävin kuluerä oli investoinnit, jotka kasvoivat 83 % ( 648 milj.mk ). Suuret investoinnit ovat osa Postin kansainvälistymisstrategiaa ja samalla perinteisen postitoiminnan alasajoa. Postissa kehitetään sähköisiä liiketoimintoja nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Viime vuonna Posti osti atk-yhtiö Tietonauhan, pohjoismaisen sähköiseen viestinvälityspalveluihin keskittyvän Capella Group Ab:n osakekannan sekä Atkos Oy:stä 100 %:n omistusosuuden. Usko globaaliin toimintaan ja sähköisten liiketoimintojen kasvuun on vahva, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa.

Epädemokraattista myyntipolitiikkaa

Nykyisen hallituksen hallitusohjelma toteaa Postista seuraavaa : " Suomen Posti Oy:llä on jatkossakin merkittävä julkinen palveluvelvoite. Tämän vuoksi yhtiön omistus säilyy valtiolla. Sen toimintaa tehostetaan mm. organisaatiota kehittämällä ja toimintatapoja uudistamalla ottaen huomioon Euroopan Unionissa tapahtuva kehitys." Hallitusohjelmassa siis todetaan toisaalta, että yhtiön omistus säilyy valtiolla, mutta samalla todetaan, että yhtiötä tulee kehittää EU:ssa tapahtuvaa kehitystä silmällä pitäen. Mitä on sitten tapahtunut ? Viimeisen viiden vuoden aikana Suomen Posti Oyj on pilkkonut ja ulkoistanut keskeisiä toimintojaan yli kymmeneen tytäryhtiöön ja myynytkin niistä jo osan vedoten siihen, ettei niitä koeta enää ydinliiketoiminnaksi. Postin linja-autoyhtiö Gold-Line myytiin Koiviston Autolle, arvokäsittely SPAC FP Oy meni tanskalaiselle pörssiyhtiöFalkille ja viime toukokuussa Saksan Postin omistama Danzas valtasi Postin runkokuljetusyhtiöstä Kelpo - Kuljetuksesta enemmistöosuuden. Yhtiön johto on jo ilmoittanut, että seuraavaksi ovat myyntivuorossa korjaamo ja leasingtoimintaa harjoittava Easy Km Oy sekä SPS-Siivouspalvelut Oy. Yhtiön liiketoiminta on selkeässä ristiriidassa hallitusohjelmaan sisältyvän lupauksen kanssa. Kansallisomaisuutta myydään ja pilkotaan kohti pörssiä "ottaen huomioon Euroopan Unionissa tapahtuva kehitys" ( mm. Saksan ja Hollannin Postit ovat listautuneet pörssiin ). Yhtiölain mukaan Postin operatiivinen johto ja päätäntävalta on yhtiön hallituksella. Suomen valtio siis omistaa, mutta pala palalta Postia kuitenkin myydään. Eikö vasen käsi tiedä mitä oikea tekee ?

Säästöohjelmilla hiostetaan henkilöstöä

Postissa seurataan budjetin toteutumista kolmannesvuosittain. Neljän kuukauden välein tarkastellaan siis suurennuslasilla liikenne - ja viestintäministeriön asettaman tuottotavoitteen toteutumista ja samalla on voitu kiristää ja käydä säästökampanjoita. Postin henkilöstö on saanut tuntea tämän nahoissaan. Viimeisten vuosien aikana työmäärää on kiristetty ja työsuhteen ehtoja poljettu vedoten konsernin kilpailukykykyyn, laskeviin volyymeihin ja "huonoon tulokseen". Konsernin liikevoitot ja pääoma kertovat kuitenkin omaa kieltään vakavaraisesta yrityksestä. Postin liikevoitot vuodesta 1994 lukien ovat pyörineet 331 - 547 miljoonan markan välillä. Voitot on sijoitettu entistä keskeisemmin investointeihin vedoten toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Kilpailukykyä on parannettu ulkoistamalla jo Postin ydinbisneskin eli jakelu. Vuoden 2002 alusta lukien Uudenmaan alueen postinjakelua on hoidettu omasta yhtiöstä käsin. Pääkaupunkiseudulla pyörivä, Postille erittäin merkittävä yrityksiltä ja yhteisöiltä tuleva tuotto varmistanee uuden jakeluyhtiön tulevaisuuden, mutta kuinka käy haja-asutusalueen jakelun ? Uhkana on, ettei maaseudun kannattamatonta jakelua subventoida enää pääkaupunkiseudun tuloilla. Vaihtoehdoiksi jää jo viime syksynä väläytelty alihankinta tai verovarojen käyttö. Nyt olisikin saatava aikaan vakava keskustelu siitä onko kaikki kaupan ? Tuoko kilpailu itsessään hyvinvointia ? Posti on ollut oleellinen osa suomalaista yhteiskuntaa, hyvinvointia ja insfrakstruktuuria jo vuosisatojen ajan. Posti koskettaa meitä jokaista ja meistä jokainen omistaa osansa Postista. Päättäjien on jo vihdoin aika herätä turvaamaan yhteiskunnallinen peruspalvelumme.

Juha Pöyry
puheenjohtaja
Postiliiton Helsingin Osasto r.y.