1. EU:n ja WTO:n kautta tapahtuva pakkokilpailuttaminen

- EU:n komissio ajaa yksityistämistä & kilpailuttamista
- Maailman kauppajärjestön taholta tulee samanlaisia uhkakuvia palvelujen kansainvälistä kauppaa koskevan sopimuksen (GATS) sekä EU:n innokkaasti eteenpäin puskemien kansainvälisen kilpailusopimuksen ja monenkeskisen investointisopimuksen (MAI) kautta. Taustalla erityisesti amerikkalaisten (mutta myös keski-eurooppalaisten) koulutus-, terveys- ja hoiva-alan suuryritysten halu muuttaa Euroopan julkiset palvelut markkinoiksi.

2. Rakenteellinen suurtyöttömyys

- Suomessa on edelleen tilastokeskuksen mukaan noin 210 000 ja työministeriön mukaan noin 350 000 työtöntä, mikä aiheuttaa suuria kuluja ja vähentää verotuloja
- 1970-luvun suuren laman huipulla oli vain 200 000 työtöntä
- entä jos työttömyys kasvaa taas seuraavan laman aikana?

3. Suunnitellut verojen alennukset

- Pääministeri Paavo Lipponen asetti pari vuotta sitten tavoitteeksi laskea Suomen veroasteen EU:n keskitasolle, eli tuolloisesta 46,9 prosentista noin 41 prosenttiin, hankkeen toteuttaminen pienentäisi verotuloja noin 15 prosentilla
(suunnilleen 30 miljardilla). Vuonna 2002 ollaan ohjelman puolivälissä (eli veroaste on enää 43,5 prosenttia, Ruotsissa 52 prosenttia).
- alkoholi- ja tupakkaverotuksen keventäminen EU:n keskitasolle uhkaa lisätä merkittävästi erilaisia kansanterveydellisiä ongelmia samalla kun se vähentää verokertymää.

4. Suunnittelemattomat veroalennukset

- myös sellaiset tekijät joita ei ole huomioitu laskelmissa uhkaavat pienentää verokertymää
- suurempi yleismaailmallinen lama romahduttaisi yritysten maksamat verot
- veroparatiisien kasvava käyttö pienentää yritysveroja jo nyt
- internet-kaupan yleistyminen voi pienentää välillisiä veroja (ihmiset ostavat internetistä saadakseen tuotteet halvemmalla)
- EU:n komission suunnittelemat autokauppaa vapauttavat direktiivit voivat pakottaa hallituksen laskemaan autoveroa. Tähän asti autoyhtiöt ovat myyneet autot korkean autoveron maille jopa 15 prosenttia halvemmalla jotta autoista ei tulisi liian kaliita - autoverotuksella on siis ikään kuin pakotettu autojen valmistajat tukemaan hyvinvointivaltiota
- EU:n itälaajenemisen vaikutukset? Esimerkiksi Virossa yhteisövero on 0 prosenttia (Suomessa 28 prosenttia), arvonlisävero 14 prosenttia (Suomessa 22 prosenttia) ja tulovero kaikilla 26 prosenttia (ei progressiota).

5. Uusien menoerien sisällyttäminen budjettiin

- Suomen nettomaksut EU:lle olleet noin puolitoista tai kaksi miljardia markkaa vuodessa (arviot vaihtelevat yllättävän paljon)
- itälaajeneminen vähintään kaksinkertaistaisi laskun
- puolustusvoimien kaluston NATO-yhteensovittaminen (Hornetit, taisteluhelikopterit) kallista, puolustusmäärärahoja on näiden hankintojen takia jo jouduttu lisäämään merkittävästi
- NATO-jäsenyys lisäisi paineita kasvattaa puolustusmäärärahoja vielä paljon nykyistä tasoa suuremmiksi
- jos Suomi liittyy Euroopan liittovaltion tai NATO:n jäseneksi, se joutuu mukaan sotiin joiden kustannukset karkaavat helposti käsistä. Hornetien ja taisteluhelikopterien kaltaisten asejärjestelmien hankkiminen ja ylläpitäminen maksaa paljon jopa rauhan vallitessa. Sotien käyminen tällaisilla asejärjestelmillä - jolloin vihollinen voi ampua alas tai vahingoittaa kallisarvoisia hävittäjiä ja helikoptereita - on pienelle maalle järjettömän kallista.

6. 90-luvun alun suurtyöttömyyden ja pankkikriisin jälkihoito

- pelkät valtion velkojen korot noin 30 miljardia vuodessa
- Ahon hallitus halusi pelastaa pankit lahjarahalla eikä suunnatulla osakeannilla, mikä kasvatti valtion velkaa noin 50 miljardilla.

Entä miten julkisten palvelujen alasajo ja hyvinvointivaltion purkautuminen on mahdollista estää?

- EU:n ja WTO:n kautta tapahtuva pakkokilpailuttaminen ja pakkoyksityistäminen on pysäytettävä - Suomen edustajat kansainvälisissä kokouksissa on kerta kaikkiaan pakotettava pysymään lujina tässä asiassa vaikka se tarkoittaisi sitä että he eivät voi tässä asiassa enää vain nyökytellä kuin tahdottomat lampaat. Päättäjiä on muistutettava siitä että vain 4 prosenttia suomalaisista kannattaa esimerkiksi terveydenhuollon laajaa yksityistämistä.

- Verojen alentaminen on lopetettava. Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista olisi valmiita maksamaan enemmän veroja jos tämä on tarpeen korkeatasoisten julkisten palvelujen säilyttämiseksi.

- Alkoholi- ja tupakkaverojen laskeminen on torjuttava, ja on tutkittava mahdollisuudet säilyttää ylikansallisten autoyhtiöiden suomalaiselle hyvinvointivaltiolle maksamat epäsuorat "tukiaiset" (jotka EU:n komissio haluaa purkaa).

- On palattava politiikkaan joka tähtää mahdollisimman korkean työllisyysasteen säilyttämiseen. Ammattiyhdistysliikkeen ja yrittäjäjärjestöjen on mietittävä yhdessä, millä tavoin pienyritykset voisivat työllistää enemmän ihmisiä tavalla, joka olisi myös ay-liikkeen näkökulmasta hyväksyttävä.

- Uusien energiateknologioiden tarjoamia (erittäin suuria) työllistämismahdollisuuksia on hyödynnettävä.

- Hyvinvointivaltiota tukevia ja täydentäviä paikallistalous- ja paikallisrahakokeiluja on otettava käyttöön.

- Puolustusmäärärahojen NATO-vaikutteinen kasvu on torjuttava. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallisia uhkia mutta jos Suomi lisää sotilasmenojaan ja alkaa osallistua NATO:n käymiin sotiin tätä kautta voidaan kyllä synnyttää myös Suomeen kohdistuvia uhkia. Puolustusmäärärahojen pitäminen minimissä kasvattaa myös maan taloudellista kilpailukykyä.

- Olisiko EU:n menoja mahdollista vähentää? EU:n rahankäyttö on ollut varsin tuhlailevaa. Onko nopea itälaajeneminen välttämättä hyvä idea?

- Eri maiden valtionyhtiöiden välisen yhteistyön kehittäminen?