Viidettä ydinvoimalaa perustellaan usein ydinsähkön edullisuudella. Väitteiden takaa löytyy lähes poikkeuksetta yksi tutkimus: Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa tehty diplomityö. Tutkimusta rahoitti Teollisuuden Voima (TVO), joka on myös hakenut lupaa viidennen ydinvoimalan rakentamiselle.
Tutkimuksen mukaan ydinvoima on edullisin sähköntuotantomuoto. Uuden ydinsähkön verottomaksi hinnaksi saadaan 21,5 euroa megawattituntia kohti, kun esimerkiksi maakaasulla tuotetusta sähköstä pitäisi pulittaa yli viidennes enemmän. Uusiutuvia energialähteitä ei vertailussa otettu huomioon.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tutkimusta ovat arvostelleet etenkin ympäristöjärjestöt, joiden mielestä ydinvoima on saatu kannattamaan vain valitsemalla sopivat lähtöoletukset.
"Yksikään taustaoletus ei yksinään ole täysin epärealistinen. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki nämä taustaoletukset toteutuisivat ydinvoimalle edullisella tavalla", arvioi Greenpeacen kampanjavastaava Harri Lammi.
Esimerkiksi uuden ydinvoimalan hinnaksi on arvioitu noin 2,2 miljardia euroa.
"Hinnat eivät perustu sitoviin sopimuksiin vaan mainospuheisiin. TVO:lle tarjottuja reaktorityyppejä ei ole vielä rakennettu missään päin maailmaa, joten niissä voi olla kalliiksi osoittautuvia lastentauteja", Lammi tähdentää.

Voimalan käyttöajaksi oletetaan 8 000 tuntia vuodessa. Tämä vastaa voimalan pyörittämistä kellon ympäri uudenvuodenpäivästä marraskuun loppuun. Ydinsähkö tulee sitä halvemmaksi mitä suuremman osan ajasta voimala pidetään toiminnassa.
Avoimilla markkinoilla länsinaapureista on kuitenkin tarjolla halpaa sähköä, joka voi tehdä ydinsähkön tuotannon ajoittain kannattamattomaksi. Jos voimalan vuotuinen käyttöaika putoaisi 5650 tuntiin, ydinsähkö ei enää olisikaan edullisin vaihtoehto.
TVO ei usko tähän uhkakuvaan. Voimalahakemuksessaan se esittää ydinvoimalan käyttökulujen olevan niin alhaiset, että voimalaa kannattaa käyttää täydellä teholla lähes kaikissa olosuhteissa.
"Markkinoiden avoimuus ei vaikuta tilanteeseen millään tavalla", uskoo TVO:n johtava asiantuntija Anneli Nikula.
Ympäristöjärjestöissä epäillään myös uudelle voimalalle arvioitua 40 vuoden käyttöikää.
"Jos muualla Euroopassa ajetaan ydinvoimaa alas, ei ole mitenkään sanottua, että 40 vuoden kuluttua lapsemme ja lapsenlapsemme haluavat pitää voimalan käynnissä", Greenpeacen Harri Lammi arvelee.
Lammi vertaa uutta ydinvoimalaa siihen, että aikoinaan olisi sitouduttu pitämään käsikäyttöiset puhelinkeskukset käytössä seuraavat 40 vuotta, vaikka kännykät olivat jo suunnittelupöydillä. Viidennen ydinvoimalan rakentaminen sitoisi Suomen vuosikymmeniksi energiateknologiaan, jonka ohi aika saattaa ajaa - ja joidenkin mielestä on jo ajanut.

Uusi ydinvoimala on mittava investointi. Siksi ydinsähkön kannattavuus riippuu korkokannasta, eli siitä hinnasta, jonka TVO maksaa investointiin lainaamastaan rahasta. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tutkimuksessa käytettyä 4,5 prosentin korkoa voidaan pitää varsin alhaisena arviona.
"Kyllä tuolla korolla lainaa saa. Tutkimuksen tekemisen aikaan yksityinen ihminen sai pankista lainaa neljän prosentin nimelliskorolla, ja yrityksille lainat ovat vielä halvempia", toteaa energiatalouden professori Risto Tarjanne Lappeenrannasta.
Aiheesta diplomityön tehneen Sauli Rissasen mukaan keskustelussa ovat menneet sekaisin nimellis- ja reaalikoron käsitteet. Nimelliskorko on se hinta, jolla asiakas saa rahaa pankista. Reaalikorosta sen sijaan on siivottu pois inflaation vaikutus.
Kansantaloustieteen professori Roy Dahlstedt Helsingin kauppakorkeakoulusta muistuttaa, että korkoja on vaikea arvioida kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
"Näin pitkävaikutteisessa projektissa korkotaso voi muuttua aivan olennaisesti. On hyvin mahdollista, että arvio osoittautuu liian alhaiseksi", Dahlstedt arvioi.
Greenpeacen Harri Lammin mielestä ydinvoimapäätöksellä annetaan avoin valtakirja rakentaa voimala tai olla rakentamatta. "Jos perustamme ilmastopolitiikkamme ydinvoimalle, miten käy, jos se osoittautuukin myöhemmin liian kalliiksi?"

Oras Tynkkynen

Valtavirta-verkoston arvio ydinvoiman kustannuksista löytyy netistä osoitteesta www.ydinvoima.net/ydinvoimakysymys/ydinvoiman_kustannukset.html.

Artikkeli on ilmestynyt Voima-lehdessä 02/02.