Verokilpailu ja verojen välttely

Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen on pakottanut valtiot kilpailemaan keskenään pääomista ja investoinneista. WTO on keskeinen foorumi maailmanlaajuisen kilpailun kasvattamiseen usein muiden tavoitteiden - kuten yhteiskunnallisen yhdenmukaisuuden - kustannuksella.
Saadakseen maahan ulkomaisia yrityksiä hallitukset pyrkivät luomaan yritykselle mahdollisimman suotuisat olosuhteet. Näihin kuuluu myös alhainen veroaste.

Pääomien liikkuvuus ja osakkeenomistajien voittojen maksimointi (shareholder value) on muuttanut myös suuryhtiöiden toimintaan. Yritykset keskittyvät tuottamaan nopeita voittoja pitkäjännitteiseen kannattavuuteen keskittyvän liiketoiminnan sijaan. Veronmaksun minimointi on tehokas tapa lisätä yrityksen tuottavuutta lyhyellä aikavälillä.

Pääomaverotuksen laskeminen on vähentänyt huomattavasti valtioiden tuloja. Esimerkiksi Saksa laski pääomaverotustaan 1990-luvun puolessavälissä 33 prosentista 26:een, jonka takia valtion yhtiöverotuksesta saamat tulot putosivat 44 prosenttia. Veroleikkauksen takia Saksan valtion arvellaan menettävän vuodessa 260 miljardia (Suomen) markkaa verrattuna 1980-luvun alkuun, jolloin 1/4 valtion verotuloista koostui voiton verotuksesta. 2) Saksan yhtiöveroa ollaan parhaillaan laskemalla edelleen.

Yhdysvaltalaisten alkuperää olevien monikansallisten yhtiöiden tytäryhtiöiden yhtiövero kehitysmaissa laski vuoden 1983 54 prosentista 28 prosenttiin vuoteen 1996 tultaessa. 3)

Veroparatiiseilla on merkittävä osa verokilpailussa. Ne rapauttavat veropohjaa muissa maissa tarjoamalla vero- ja lainsäädännön toimintaympäristön keinotekoisille liiketoimille. 4) Ylikansalliset yhtiöt voivat kierrättää liikevoitot veroparatiisien kautta bulvaanien avulla ja kiertää verot kahteen kertaan, sekä liiketoimistaan kohdemaassa että kotimaan tuloverotuksessa. Näin ylikansallisesti toimivat yhtiöt hankkivat ylivoimaisen kilpailuedun kotimaan markkinoilla toimiviin keskisuuriin ja pieniin yritykseen nähden.

Verokilpailu kaventaa valtioiden liikkumavaraa oman talouspolitiikkansa määrittelyssä. Toisaalta markkinavoimien paine on tarjonnut tekosyyn hallituksille hyvinvointipalveluiden purkamiseen ja verotaakan siirtämiseen palkansaajien kontolle. Ulkomaisille pääomille suotuisa talouspolitiikka on usein vastakkaista kansallisesti oikeudenmukaisemmalle politiikalle, jonka pyrkimyksenä on ollut esimerkiksi tulojen uudelleenjako, työllistäminen ja kotimaisen pienimuotoisen yritystoiminnan tukeminen. Verokilpailun vuoksi työn verotus suhteessa pääoman verotukseen on kasvanut samaan aikaan kun työntekijöiden oikeuksia ja etuja on alennettu.

Verokilpailun sosiaaliset seuraukset ovat erityisen haitallisia pääomapulaa kärsivissä kehitysmaissa. Kehitysmaat menettävät verokilpailun vuoksi 300 miljardia markkaa vuodessa eli vuosittaisen kansainvälisen kehitysavun määrän verran. 5) Tällä on merkittäviä vaikutuksia köyhien maiden kehitykseen. Köyhien maiden resurssit kipeästi tarvittaviin perusinvestointeihin kärsivät samaan aikaan kun ne joutuvat rakentamaan kallista infrastruktuuria sijoittajien houkuttelemiksi.

Lähteet:

1. V Tanzi: Is there a need for a World Tax Organisation? Teoksessa A Razin & E Sadka (eds) "The Economics of Globalization: Policy Perspectives from Public Economics" 1999

2. Martin, Hans-Peter ja Schumann, Harald: Globalisaatioloukku, Vastapaino, 1998

3. Oxfam: Tax havens: realising the hidden billions for poverty eradications, Oxfam 2000

4. OECD: Harmaful Tax Competition: an Emerging Global Issue, 1998

5. Oxfam: Tax havens: realising the hidden billions for poverty eradications, Oxfam 2000

Mika Rönkkö
http://www.kaapeli.fi/mronkko/