Olen hämmentyneenä seurannut puoluepoliittista keskustelua nyt vaalien alla. Kaikkein eniten hämmennystä on aiheuttanut työllisyyspuhe.

Lipposen kaksi hallitusta ovat onnistuneet siinä, mihin mikään toinen hallitus kautta koko Suomen historian ei ole aiemmin kyennyt. Nimittäin ylläpitämään suurtyöttömyyttä läpi suuren ja pitkän nousukauden. Se on vaatinut järeitä toimenpiteitä ja peräänantamatonta sinnikkyyttä. Ja ”työ on vielä kesken”.

Nyt johtava hallituspuolue nostaa itseään työllisyyden takuumieheksi ja tarjoaa kekseliäästi ratkaisuksi pitkäaikaistyöttömien tukityöllistämistä. Oppositio ja toinen johtava hallituspuolue puolestaan tarjoavat työnantajamaksujen alennusta. Ja tästä sitten väännetään, että kumpi. Ja kaikkia kolmea puoluetta yhdistää sitoutuminen valtaviin veronalennuksiin työllisyyden nimissä.

Tosiasiassa työllisyyttä voitaisiin parantaa useilla eri keinoilla yhtä aikaa.

Nyt käytänkin, hyvät kuulijat, seuraavat minuutit siihen että esitän kymmenen pientä ja suurta ratkaisua työttömyyteen.

Nämä ratkaisut eivät ole mitenkään vaihtoehtoisia tai toisilleen vastakkaisia, vaan ne kaikki voitaisiin toteuttaa vaikka heti.

1. Emme alennakaan alkoholi- ja tupakkaveroa vaan hankimme erikoisluvan säädellä edelleen alkoholin tuontia. Näin säästämme valtion verotuloja noin miljardi euroa vuodessa. Humalahakuisena kansana voimme tässä uskottavasti vedota kansanterveydellisiin syihin. Suuntaamme säästetyt varat terveydenhuoltopalvelujen ylläpitämiseen. Miljardilla saisi palkattua vuodeksi vähintään 30 000 sairaanhoitajaa eri puolille maata.

2. Porrastamme työnantajamaksuja. Tosin on muistettava, että markkinat ovat jo täynnä, mitään tuotantovajetta ei ole, ja nykyiset yhtiöt pystyvät helposti lisäämään tuotantoaan vastatakseen mahdollisiin ostovoiman lisäyksiin joita veronalennuksin yritetään saada aikaan. Yrittäjyyttä onkin vaikea lisätä, ellei markkinoita jaeta uudelleen, ulkomaisilta yhtiöiltä paikallisille yrittäjille, yhdeltä suurelta monille pienille.

3. Perustamme uudelleen postipankin, jonka tarkoituksena on nimenomaan asiakkaiden palvelu. Kierrätämme julkisen sektorin rahat ja maksut tämän pankin kautta, niin saamme sille nopeasti riittävä volyymin. Pankit voitaisiin ainakin osittain perustaa postikonttoreihin, jolloin postinkin tulevaisuus monilla paikkakunnilla olisi turvatumpi kuin mitä se nyt on. Tämä työllistäisi tuhansia ihmisiä.

4. Kunnat ja valtio hankkivat vuosittain tavaroita ja palveluja 15 miljardilla eurolla. Jos teemme nämä julkiset hankinnat paikallisesti, emmekä kilpailuta niitä kansainvälisesti, työllisyysvaikutus on merkittävä, eivätkä junat ja ratikatkaan ehkä sitten enää jäädy pakkasella. Tässä asiassa pitäisi vähitellen alkaa opiskella niitä keinoja, joilla muut EU-maat kiertävät kilpailudirektiivit.

5. Emme yksityistä VR:n tavara- ja henkilöliikennettä. Rautatieläiset pelkäävät, että se vähentää työpaikkoja. VR työllistää nyt yli 14 000 henkilöä.

6. Turvaamme yleisradion rahoituksen, jolloin turvaamme myös melkein 4000 työpaikkaa ja sitten vielä kaikki freelancerit päälle. Esimerkiksi kaupallisten kanavien toimilupamaksuista ei saa luopua. Muualla kuin Suomessa ei voisi edes kuvitella että ilmatilaa jaeltaisiin ilmaiseksi kaupallisille yrityksille. Ei sitä tarvitsisi tehdä meilläkään.

7. Lisäämme tuulivoiman ja bioenergian tuotantoa. Teknologia ja valmiudet ovat olemassa, tuotantoa voidaan lisätä hyvin nopeasti. Tuulivoima työllistää yli viisi kertaa enemmän kuin ydinvoima, biokaasu ja puuhake vielä enemmän. Tällä tavoin voitaisiin synnyttää Suomeen kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja ilman lisäkustannuksia.

8. Järjestämme tukityötä pitkäaikaistyöttömille, joita on tällä hetkellä jo melkein 80 000 ihmistä.

9. Vetoamme subsidiariteettiin ja palautamme ruuan tuotannon ja maatalouspolitiikan takaisin kansalliseen päätöksentekoon. Alamme tukea kotimaista luomutuotantoa ja energiakasvien viljelyä. Tämä lisäisi viljelijöiden määrää reippaasti, ja pitäisi nyt kovaa vauhtia ulkomaille siirtyvää elintarviketeollisuutta Suomessa.

10. Monet eurooppalaiset kaupungit poistivat 30-luvun lamakaudella alueeltaan työttömyyden kokonaan perustamalla kansallisten rahayksiköiden rinnalle omia paikallisia rahoja. Koska paikallisrahaa ei voi käyttää muualla, se kiertää nopeasti ja työllistää paljon. Viime aikoina noin 2000 eri puolilla maailmaa sijaitsevaa kaupunkia ja kuntaa on perustanut oman paikallisrahansa. Meilläkin tätä voitaisiin kokeilla esimerkiksi muutaman kunnan alueella.

11. Alamme maksaa ihmisille kansalaistuloa, joka ei kasvata valtion menoja vaan korvaa työttömyyspäivärahan ja osan muista sosiaalietuuksia. Se olisi riittävän pieni kannustamaan töihin, mutta riittävän suuri jotta sillä nuukasti eläen selviytyisi. Kansalaistulo voisi hyvin olla myös jonkinlainen negatiivinen tulovero eli saisimme rahaa valtiolta siinä tapauksessa, että tulomme laskevat liian pieniksi.

12. Elintarviketyöläisten liitto on muutaman vuoden ajan pyörittänyt onnistunutta pääsky-hanketta. Työ- ja elinkeinokeskus on maksanut osan projektisihteerin palkasta. Hän on etsinyt elintarviketeollisuudesta työttömiksi jääneille töitä, Etelä-Suomen piirissä työttömyys onkin 7 vuodessa pudonnut 2000:sta 5-600:aan. Pienellä satsauksella on työllistetty satoja ihmisiä. Tällaisia hankkeita voisi tukea myös muissa ammattiliitoissa, jos liitot niin haluavat.

Ohhoh, nyt näitä ratkaisuja olikin jo kaksitoista ja aikani alkaa loppua, joten hyvää päivän jatkoa, hyvät kuulijat.
Jaana Airaksinen
Kolumni on lähetetty Radio YLE Ykkösessä 14.2.2003