Julkinen GATS-kuuleminen

Attac, Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ja Maan ystävät järjestivät 31.5. 2002 julkisen GATS -kuulemisen kunta-alan ammattiliiton KTV:n tiloissa. Kuultavina olivat ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston linjanjohtaja Vesa Himanen sekä kansanedustaja, suuren valiokunnan WTO-jaoston puheenjohtaja Kimmo Kiljunen. GATS-sopimus on WTO:n palvelujen kauppaa koskeva sopimus.

Tilaisuus järjestettiin, koska noin kuukautta aiemmin EU:n komissiosta vuodettiin 29:lle WTO:n jäsenmaalle osoitettuja useiden palvelualojen liberalisointipyyntöjä, jotka koskivat kansalaisjärjestöjen mielestä hyvin kiistanalaisia aloja, kuten vettä ja ympäristöä. Pyyntöjä ei oltu käsitelty jäsenmaiden parlamenteissa.

Päätöksentekoprosessin rytmittyminen

WTO:n ministerikokouksessa Dohassa viime marraskuussa otettiin myös palveluneuvottelut osaksi kauppaneuvottelukierrosta. Dohassa sovitut aiheet muodostavat kokonaispaketin, eli kaikki sopimukset hyväksytään kerralla kokonaisuutena. "Koska periaatteessa päätökset tehdään konsensuksella, ei voida lähteä siitä, että joillekin maille on pelkkinä myönnytyksiä", Vesa Himanen totesi. Kehitysmaiden enemmistö kuitenkin vastusti Dohassa uuden neuvottelukierroksen aloittamista, mutta painostettiin myönnytyksiin. Himanen myönsikin oma-aloitteisesti, että "terrorisminvastaisella sodalla" oli merkittävä vaikutus Dohan ministerikokouksen tuloksiin, mutta piti jatkospekulointia asiasta turhana.

Varsinaiset neuvottelut GATS- ja maataloussopimuksen suhteen ovat hyvin alkuvaiheessa, eikä Himasen mukaan GATSissa tulla merkittävästi edistymään ellei muilla aloilla tapahdu vastaavia saavutuksia. GATS-neuvottelujen suhteen on parhaillaan menossa nk. pyyntö-tarjous -vaihe, jossa maat esittävät ensin toisille jäsenille pyyntöjä, jonka jälkeen nämä antavat niistä tarjouksen. Pyyntöjä saa jättää kesäkuun loppuun asti, tarjoukset on jätettävä maaliskuun 2003 loppuun mennessä. Tämän jälkeen maat käyvät kahdenvälisiä neuvotteluja tarjouksista, varsinaiset GATS-neuvottelut Himasen mukaan käydään todennäköisesti vasta Meksikon ministerikokouksen jälkeen syksyllä 2003, jolloin tiedetään, "mikä Dohan sisältö oli."

Jos pyynnöt hyväksytään, ne tulevat WTO:n niin kutsutun kansallisen kohtelun (Most Favoured Nation, MFN) kautta "kaikkien eduksi", sanoi Himanen, tarkoittaen sitä, että jos jonkun esitys hyväksytään, se tulee koskemaan kaikkia jäsenmaita. Vastaavaa pyyntö-tarjous -menettelyä on käytetty aiemmin tullitariffineuvotteluissa.

EU:n neuvottelumandaatti sekava

EU:n kohdalla mandaattikysymykset ovat harvinaiset epämääräisiä. Vaikka komissio on toukokuun loppuun mennessä esittänyt lähes 90 pyyntöä WTO:n jäsenmaille, EU-maiden omissa parlamenteissa ei ole vielä käsitelty näitä pyyntöjä, vaikka niiden jättöaikaa on enää kuukausi.

Kauppapolitiikka käsittelevä artikla 133 on niitä harvoja alueita, joissa komission on kuultava jäsenmaita, silti jäsenmaat ovat ulkona itse neuvotteluprosessista. Palveluista rajat ylittävä kauppa kuuluu komission toimivaltaan, muut (kaupallinen läsnäolo, kulutus ulkomailla, luonnollisten henkilöiden läsnäolo) jaettuun toimivaltaan. Komissio voi näiden muiden alojen osalta pyytää erityismandaattia neuvotteluihin. "Kauppaneuvottelut ovat kuitenkin kokonaisuus", muistuttaa Vesa Himanen.

Vesa Himasen mukaan "ollaan paljolti sen varassa, minkälaisia pyyntöjä komissiolta tulee." Vaikka EU:n jäsenmaat tarvitsevat riittävää konsultaatioaikaa, "EU ei halua vesittää aikatauluja", hän sanoo.

Kimmo Kiljusen mukaan Suomen eduskunta seuraa asiaa suuren valiokunnan WTO-jaoston kautta (viisi jäsentä). Pyyntölistan sisältöön eduskunta ei ole päässyt vaikuttamaan, eikä se ole niitä vielä edes nähnyt. Eduskunta käsittelee pyyntölistoja kesäkuun kuluessa. Eduskuntaa kuullaan tarjousvaiheessa, ja se järjestää todennäköisesti syksyllä oman julkisen kuulemisen aiheesta, kun kannat ovat selkiytyneet. Tarjousvaihe on Kiljusen mielestä "poliittisesti kuumempi ja tärkeämpi", pyyntövaihe on vasta neuvottelutaktiikkaa.

Himanen totesi, että palvelujen suhteen intressi kehittää ja liberalisoida on kaikkein suurin. Kehitysmailla on kasvavia palvelusektoreita, ja henkilöiden vapaa liikkuminen on kehitysmaille tärkeää. Tässä ei tietenkään tarkennettu sitä, ettei GATS-sopimus puutu luonnollisten henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen muuten kuin palvelujen kaupan osalta.

Avoimuus heikentää kilpailuasemia

Komissio on haluton keskustelemaan julkisesti pyyntövaiheessa, koska se heikentäisi EU:n kilpailuasemaa. Pyynnöissä on kyse maiden palveluvienti-intresseistä. Suomessa palvelujen tuontiosuus on suuri, mutta vienti vain murto-osa siitä.

Kun Kimmo Kiljuselta kysyttiin, voisiko eduskunta jakaa kansalaisjärjestöille komission dokumentteja, jotta järjestötkin voisivat osallistua prosessiin, Kiljunen totesi eduskunnan pitävän kiinni luottamuksellisuudestaan, jotta se jatkossakin voi saada luottamuksellisia dokumentteja. Kiljunen totesi prosessissa olevien asioiden olevan julkisia, mutta neuvottelukantojen luottamuksellisia. Himanen kertoi, että KPO:ssa on tekeillä eduskunnalle selonteko neuvottelutilanteesta, mutta luottamuksellisten paperien jakaminen kansanedustajillekin on ongelmallista.

Huolenaiheita

Nizzan sopimuksen voimaanastuminen ei huoleta Vesa Himasta, hän ei usko sen juurikaan vaikuttavan GATS-neuvotteluihin. Himanen korosti, että pyyntöprosessi elää ja johtaa muutoksiin.

Paikalla olleet ammatiyhdistysten ja järjestöjen edustajat olivat huolissaan mm. vesihuollon ja korkeakoulutuksen asemasta GATS-neuvotteluissa. Miten ihmisten perusoikeuksiin, kuten veteen, liittyvät EU:n palveluintressit voivat olla salaisia?

Himasen mielestä komission pyynöissä ei puhuta sanaakaan veden yksityistämisestä, vaan kyse on ympäristöpalveluista ja vedestä sikäli kun se liittyy näihin palveluihin. Paikallaolijoiden mielestä dokumenteissa kuitenkin käytettiin sanoja "water management" tai "water distribution", siis selvästi on kyse vesihuollosta. Himanen myönsi, ettei ole käynyt kaikkia dokumentteja läpi, mutta kiisti edelleen, että kyse olisi muusta kuin ympäristöpalveluihin liittyvästä tekniikasta. "GATS sinänsä ei vaikuta veden saatavuuteen."

Julkisen palvelun on GATSin mukaan täytettävä kaksi ehtoa yhtä aikaa: toimia ei-kilpailuolosuhteissa ja tarjota palvelu ilmaiseksi. Hyvin harvat korkeakoulut pystyvät täyttämään näitä ehtoja. On myös pelättävissä, että esim. koulujen laadunvarmistusjärjestelmiä tai tutkintojen tunnustamismenetelmiä voitaisiin WTO:ssa pitää kaupan esteinä. Myös valtiontukia voidaanm pitää ongelmallisiana, koska kansallisen kohtelun mukaan teknisesti kaikille palvelun tarjoajille tulisi myöntää samat edut, tai ottaa ne kaikilta pois.

Vesa Himanen myöntää, ettei julkisen palvelun määritelmä ole selkeä, mutta epäilee, että kukaan haluaisi sitä tarkentaa. Himasen mukaan mailla on valtuuden määritellä julkiset palvelut itse, eikä hän usko, että sellaista määritelmää voitaisiin haastaa WTO:ssa.

Hän toteaa, että kaikki maat voivat sidoslistoja laatiessaan tehdä poikkeamia, myönnytyksiäkään ei ole pakko tehdä. GATS-sopimus on puutteellinen valtion tukien osalta, jotka toistaiseksi ovat sopimuksen ulkopuolella.

"Kysyntä on mennyt sidonnan edelle", Himanen toteaa, ja viittaa mm. telekommunikaatiopalveluihin. Hän toteaa ettei korkeakoulupalvelujakaan ole sidottu liberalisointiin, ja että GATS on huomattavasti väljempi kuin nykyiset käytännöt.

Hyvinvointipalvelut eivät kaupan

Kuulemisen kutsuneet järjestöt vaativat, että hyvinvointiyhteiskunnan julkisia palveluja ei saa avata kansainväliselle kaupalle GATS-neuvotteluissa. Suomi ja Euroopan unioni eivät saa myöskään vaatia muita maita avaamaan julkista palvelusektoriaan kaupalle.

Suomen eduskunnalla on oltava todellinen mahdollisuus vaikuttaa Suomen kantojen muodostamiseen palvelukaupan vapauttamisessa. Eduskunnan on kuultava ja informoitava kansalaisyhteiskuntaa neuvotteluprosessin aikana säännöllisesti ja riittävän usein.

Anastasia Laitila