Julkinen GATS-kuuleminen
Attac, Suomen julkisen alan ammattiliittojen
EU-yhdistys FIPSU ja Maan ystävät järjestivät
31.5. 2002 julkisen GATS -kuulemisen kunta-alan ammattiliiton
KTV:n tiloissa. Kuultavina olivat ulkoasiainministeriön
kauppapoliittisen osaston linjanjohtaja Vesa Himanen sekä
kansanedustaja, suuren valiokunnan WTO-jaoston puheenjohtaja
Kimmo Kiljunen. GATS-sopimus on WTO:n palvelujen kauppaa
koskeva sopimus.
Tilaisuus järjestettiin, koska noin
kuukautta aiemmin EU:n komissiosta vuodettiin 29:lle WTO:n
jäsenmaalle osoitettuja useiden palvelualojen liberalisointipyyntöjä,
jotka koskivat kansalaisjärjestöjen mielestä
hyvin kiistanalaisia aloja, kuten vettä ja ympäristöä.
Pyyntöjä ei oltu käsitelty jäsenmaiden
parlamenteissa.
Päätöksentekoprosessin
rytmittyminen
WTO:n ministerikokouksessa Dohassa viime
marraskuussa otettiin myös palveluneuvottelut osaksi
kauppaneuvottelukierrosta. Dohassa sovitut aiheet muodostavat
kokonaispaketin, eli kaikki sopimukset hyväksytään
kerralla kokonaisuutena. "Koska periaatteessa päätökset
tehdään konsensuksella, ei voida lähteä
siitä, että joillekin maille on pelkkinä
myönnytyksiä", Vesa Himanen totesi. Kehitysmaiden
enemmistö kuitenkin vastusti Dohassa uuden neuvottelukierroksen
aloittamista, mutta painostettiin myönnytyksiin. Himanen
myönsikin oma-aloitteisesti, että "terrorisminvastaisella
sodalla" oli merkittävä vaikutus Dohan ministerikokouksen
tuloksiin, mutta piti jatkospekulointia asiasta turhana.
Varsinaiset neuvottelut GATS- ja maataloussopimuksen
suhteen ovat hyvin alkuvaiheessa, eikä Himasen mukaan
GATSissa tulla merkittävästi edistymään
ellei muilla aloilla tapahdu vastaavia saavutuksia. GATS-neuvottelujen
suhteen on parhaillaan menossa nk. pyyntö-tarjous -vaihe,
jossa maat esittävät ensin toisille jäsenille
pyyntöjä, jonka jälkeen nämä antavat
niistä tarjouksen. Pyyntöjä saa jättää
kesäkuun loppuun asti, tarjoukset on jätettävä
maaliskuun 2003 loppuun mennessä. Tämän jälkeen
maat käyvät kahdenvälisiä neuvotteluja
tarjouksista, varsinaiset GATS-neuvottelut Himasen mukaan
käydään todennäköisesti vasta Meksikon
ministerikokouksen jälkeen syksyllä 2003, jolloin
tiedetään, "mikä Dohan sisältö
oli."
Jos pyynnöt hyväksytään,
ne tulevat WTO:n niin kutsutun kansallisen kohtelun (Most
Favoured Nation, MFN) kautta "kaikkien eduksi",
sanoi Himanen, tarkoittaen sitä, että jos jonkun
esitys hyväksytään, se tulee koskemaan kaikkia
jäsenmaita. Vastaavaa pyyntö-tarjous -menettelyä
on käytetty aiemmin tullitariffineuvotteluissa.
EU:n neuvottelumandaatti
sekava
EU:n kohdalla mandaattikysymykset ovat harvinaiset
epämääräisiä. Vaikka komissio on
toukokuun loppuun mennessä esittänyt lähes
90 pyyntöä WTO:n jäsenmaille, EU-maiden omissa
parlamenteissa ei ole vielä käsitelty näitä
pyyntöjä, vaikka niiden jättöaikaa on
enää kuukausi.
Kauppapolitiikka käsittelevä artikla
133 on niitä harvoja alueita, joissa komission on kuultava
jäsenmaita, silti jäsenmaat ovat ulkona itse neuvotteluprosessista.
Palveluista rajat ylittävä kauppa kuuluu komission
toimivaltaan, muut (kaupallinen läsnäolo, kulutus
ulkomailla, luonnollisten henkilöiden läsnäolo)
jaettuun toimivaltaan. Komissio voi näiden muiden alojen
osalta pyytää erityismandaattia neuvotteluihin.
"Kauppaneuvottelut ovat kuitenkin kokonaisuus",
muistuttaa Vesa Himanen.
Vesa Himasen mukaan "ollaan paljolti
sen varassa, minkälaisia pyyntöjä komissiolta
tulee." Vaikka EU:n jäsenmaat tarvitsevat riittävää
konsultaatioaikaa, "EU ei halua vesittää
aikatauluja", hän sanoo.
Kimmo Kiljusen mukaan Suomen eduskunta seuraa
asiaa suuren valiokunnan WTO-jaoston kautta (viisi jäsentä).
Pyyntölistan sisältöön eduskunta ei
ole päässyt vaikuttamaan, eikä se ole niitä
vielä edes nähnyt. Eduskunta käsittelee pyyntölistoja
kesäkuun kuluessa. Eduskuntaa kuullaan tarjousvaiheessa,
ja se järjestää todennäköisesti
syksyllä oman julkisen kuulemisen aiheesta, kun kannat
ovat selkiytyneet. Tarjousvaihe on Kiljusen mielestä
"poliittisesti kuumempi ja tärkeämpi",
pyyntövaihe on vasta neuvottelutaktiikkaa.
Himanen totesi, että palvelujen suhteen
intressi kehittää ja liberalisoida on kaikkein
suurin. Kehitysmailla on kasvavia palvelusektoreita, ja
henkilöiden vapaa liikkuminen on kehitysmaille tärkeää.
Tässä ei tietenkään tarkennettu sitä,
ettei GATS-sopimus puutu luonnollisten henkilöiden
vapaaseen liikkuvuuteen muuten kuin palvelujen kaupan osalta.
Avoimuus heikentää
kilpailuasemia
Komissio on haluton keskustelemaan julkisesti
pyyntövaiheessa, koska se heikentäisi EU:n kilpailuasemaa.
Pyynnöissä on kyse maiden palveluvienti-intresseistä.
Suomessa palvelujen tuontiosuus on suuri, mutta vienti vain
murto-osa siitä.
Kun Kimmo Kiljuselta kysyttiin, voisiko
eduskunta jakaa kansalaisjärjestöille komission
dokumentteja, jotta järjestötkin voisivat osallistua
prosessiin, Kiljunen totesi eduskunnan pitävän
kiinni luottamuksellisuudestaan, jotta se jatkossakin voi
saada luottamuksellisia dokumentteja. Kiljunen totesi prosessissa
olevien asioiden olevan julkisia, mutta neuvottelukantojen
luottamuksellisia. Himanen kertoi, että KPO:ssa on
tekeillä eduskunnalle selonteko neuvottelutilanteesta,
mutta luottamuksellisten paperien jakaminen kansanedustajillekin
on ongelmallista.
Huolenaiheita
Nizzan sopimuksen voimaanastuminen ei huoleta
Vesa Himasta, hän ei usko sen juurikaan vaikuttavan
GATS-neuvotteluihin. Himanen korosti, että pyyntöprosessi
elää ja johtaa muutoksiin.
Paikalla olleet ammatiyhdistysten ja järjestöjen
edustajat olivat huolissaan mm. vesihuollon ja korkeakoulutuksen
asemasta GATS-neuvotteluissa. Miten ihmisten perusoikeuksiin,
kuten veteen, liittyvät EU:n palveluintressit voivat
olla salaisia?
Himasen mielestä komission pyynöissä
ei puhuta sanaakaan veden yksityistämisestä, vaan
kyse on ympäristöpalveluista ja vedestä sikäli
kun se liittyy näihin palveluihin. Paikallaolijoiden
mielestä dokumenteissa kuitenkin käytettiin sanoja
"water management" tai "water distribution",
siis selvästi on kyse vesihuollosta. Himanen myönsi,
ettei ole käynyt kaikkia dokumentteja läpi, mutta
kiisti edelleen, että kyse olisi muusta kuin ympäristöpalveluihin
liittyvästä tekniikasta. "GATS sinänsä
ei vaikuta veden saatavuuteen."
Julkisen palvelun on GATSin mukaan täytettävä
kaksi ehtoa yhtä aikaa: toimia ei-kilpailuolosuhteissa
ja tarjota palvelu ilmaiseksi. Hyvin harvat korkeakoulut
pystyvät täyttämään näitä
ehtoja. On myös pelättävissä, että
esim. koulujen laadunvarmistusjärjestelmiä tai
tutkintojen tunnustamismenetelmiä voitaisiin WTO:ssa
pitää kaupan esteinä. Myös valtiontukia
voidaanm pitää ongelmallisiana, koska kansallisen
kohtelun mukaan teknisesti kaikille palvelun tarjoajille
tulisi myöntää samat edut, tai ottaa ne kaikilta
pois.
Vesa Himanen myöntää, ettei
julkisen palvelun määritelmä ole selkeä,
mutta epäilee, että kukaan haluaisi sitä
tarkentaa. Himasen mukaan mailla on valtuuden määritellä
julkiset palvelut itse, eikä hän usko, että
sellaista määritelmää voitaisiin haastaa
WTO:ssa.
Hän toteaa, että kaikki maat voivat
sidoslistoja laatiessaan tehdä poikkeamia, myönnytyksiäkään
ei ole pakko tehdä. GATS-sopimus on puutteellinen valtion
tukien osalta, jotka toistaiseksi ovat sopimuksen ulkopuolella.
"Kysyntä on mennyt sidonnan edelle",
Himanen toteaa, ja viittaa mm. telekommunikaatiopalveluihin.
Hän toteaa ettei korkeakoulupalvelujakaan ole sidottu
liberalisointiin, ja että GATS on huomattavasti väljempi
kuin nykyiset käytännöt.
Hyvinvointipalvelut eivät
kaupan
Kuulemisen kutsuneet järjestöt
vaativat, että hyvinvointiyhteiskunnan julkisia palveluja
ei saa avata kansainväliselle kaupalle GATS-neuvotteluissa.
Suomi ja Euroopan unioni eivät saa myöskään
vaatia muita maita avaamaan julkista palvelusektoriaan kaupalle.
Suomen eduskunnalla on oltava todellinen
mahdollisuus vaikuttaa Suomen kantojen muodostamiseen palvelukaupan
vapauttamisessa. Eduskunnan on kuultava ja informoitava
kansalaisyhteiskuntaa neuvotteluprosessin aikana säännöllisesti
ja riittävän usein.
Anastasia Laitila