Ruokaa rahamarkkinoista

Euroopan unioni vyöryttää mittavaa palvelujen kilpailuttamista ja paine julkisten palvelujen yksityistämiseen kasvaa entisestään kamagra oral jelly online. Huhtikuussa vuoti julkisuuteen EU-komission liki tuhatsivuinen esitys, jossa komissio ehdottaa ennennäkemättömän laajaa palvelumarkkinoiden avaamista ulkomaisille yhtiöille viagra professional online.

Vuotanut esitys koskee 29 EU:n ulkopuolista maata, muun muassa Intiaa, Meksikoa, Kiinaa, Yhdysvaltoja, Kanadaa ja Australiaa. Jokaiselle maalle on laadittu tarkat askeleet palvelujen avaamiseksi. Toimenpidelista on tyrmistyttävän laaja ja yksityiskohtainen. Listalla ovat esimerkiksi vesi ja energia, pankki- ja vakuutuspalvelut, posti, uutistoimistot, jakelu ja kuljetukset, aloja jotka monissa maissa ovat julkisia palveluja propecia.

Kriitikkojen mukaan EU:ta voitaisiin syyttää plagioinnista, niin tarkkaan sen ehdottamat toimenpiteet muistuttavat eurooppalaisten palvelualan yhtiöiden toiveita.

Esitykset ovat osa palvelujen kaupan neuvotteluja, joita käydään Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Järjestön jäsenmaat neuvottelevat parasta-aikaa useista vapaakauppasopimuksista. EU on yksi prosessin keihäänkärki ja vieläpä aika härskisti: se haluaa paljon, mutta pitää neuvottelujen sisällön visusti salassa. Edelleenkään asiakirjoja ei saa nähtäväkseen virallista tietä.

EU:n kauppakomissaari Pascal Lamy pelaa uusia markkinoita erityisesti pankeille ja vakuutusfirmoille. Pääsy rahamarkkinoille ostettaneen luopumalla maataloustuista. Tai päinvastoin: Lamy tietää, ettei maatalostukien raju leikkaus onnistu, ellei hänellä ole tarjota tarpeeksi muuta hyvää. Jos komission suunnitelma toteutuu, vahvasti tuettu eurooppalainen maanviljely on mennyttä. Silloin halpa ruoka Etelästä ja yhdysvaltalaisilta suurtiloilta valtaa eurooppalaiset markkinat.

Eurooppalaisten pankkien ja vakuutuslaitosten ohella myös isot vesiyhtiöt Vivendi, Suez ja Thames Water hamuavat isoille kolmannen maailman markkinoille. Ihmiset ovat kuitenkin vastustaneet veden yksityistämistä rajusti esimerkiksi Boliviassa, Ghanassa ja Argentiinassa. Cochabamban kaupungin vesihuollon yksityistäminen nosti veden hintaa niin paljon, että Bolivian hallitus oli vähällä kaatua syntyneiden levottomuuksien takia.

Komissio esittää myös tupakan ja alkoholin myyntiin liittyvien rajoitusten poistoa ainakin Kanadalle, Yhdysvalloille, Malesialle, Indonesialle, Argentiinalle, Panamalle ja Kolumbialle.

Ironista kyllä, käynnissä olevaa neuvottelukierrosta kutsutaan kehityskierrokseksi. Komission ja Suomenkin virkamiehet korostavat tätä. Vuotaneiden asiakirjojen perusteella on kuitenkin selvää, että EU:n varsinaisena tavoitteena on poistaa sääntely ulkomaisilta investoinneilta palvelualoille.

Komission laatimat paperit ovat parasta-aikaa lausuntokierroksella EU:n jäsenmaissa. Suomenkin on ilmoitettava kesäkuun aikana kantansa tiukkaan pohjapaperiin. Virkamiehet muotoilevat nyt Suomen kantaa. Halutessaan eduskunnan suuri valiokunta voi ottaa asian käsittelyynsä. On erikoista jos se ei ota, kun kysymyksessä on näin mittava asia.

Kesäkuun 30. päivään mennessä WTO:n jäsenmaiden on esitettävä toisilleen pyynnöt siitä, mitkä palvelualat ne haluavat toisten avaavan ulkomaisille yhtiöille. EU-komissio käyttää tässä myös Suomen ääntä. Ensi vuoden maaliskuuhun mennessä on sitten ilmoitettava, mitkä alueet kukin maa itse on valmis avaamaan ulkomaiselle kilpailulle. Ensin siis pyydetään toisilta ja sitten annetaan itse, mutta suunta on selvä.

EU-asiakirjat vuodettiin Corporate Europe Observatory -järjestölle ja ne julkaistiin ensimmäiseksi Guardian-lehdessä. Vuotoa on seurannut kansainvälisen vastarinnan nousu. Globalisaatiokriitikot vertaavat tilannetta MAI-investointisopimukseen. Se vuoti julkisuuteen vuonna 1997 ja kaatui, kun Ranska kansalaisvastustuksen myötä vetäytyi hankkeesta.

Kyse ei ole nytkään ihan vähästä. Jos osa julkisista palveluista kuten vesi yksityistetään, tulilinjalla voivat pian olla muutkin alat. The Guardian -lehden mukaan monet pelkäävät, että nyt esitetty paketti voi johtaa myös terveydenhuollon ja koulutuspalvelujen laajamittaiseen yksityistämiseen. Julkiset palveluthan ovat isoja markkinoita jos niitä sellaisina tarkastellaan.

Jaana Airaksinen