Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä järjestyslaiksi, johon sisältyy mahdollisuus poliisitehtävien yksityistämiseen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidossa. Lakiesityksen mukaan yksityisten vartioliikkeen vartijoita voitaisiin asettaa järjestyksenvalvojiksi ylläpitämään järjestystä ja turvallisuutta sellaisilla yleisillä paikoilla kuin rautatie- ja metroasemilla sekä liikekeskuksissa. Käytännössä vartijoille luovutettaisiin poliisivaltuudet. Luvan vartijoiden käyttöön antaisi lakiesityksen mukaan paikallinen poliisilaitos, joten poliisi voisi itse päättää omien tehtäviensä yksityistämisestä.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon sisältyy mm. mahdollisuus käyttää voimakeinoja, mikä kajoaa kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin, kuten henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja vapauteen. Tämän takia järjestyksenvalvonta kuuluu julkiselle vallalle ja samalla julkisen vallan ydintehtäviin. Tämän ovat perinteisesti tunnustaneet nekin, jotka muutoin kannattavat viranomaisten tehtävien yksityistämistä. Myös nykyiseen perustuslakiin sisältyy säännös, jonka mukaan julkisten hallintotehtävien siirtäminen yksityiseksi toiminnaksi on erittäin tarkasti rajoitettua ja säänneltyä juuri kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi.

"Poliisin tehtävät yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi ovat tyypillisesti tehtäviä, joissa ei tehdä valituskelpoisia hallintopäätöksiä, vaan joissa kansalaisten oikeusturva riippuu olennaisesti niitä hoitavien henkilöiden koulutuksesta, pätevyydestä ja ammattietiikasta. Tässä on tärkein syy siihen, miksi poliisitehtävien yksityistämiseen on oikeusvaltiossa suhtauduttava varauksellisesti", kirjoittaa hallinto-oikeuden professori Kaarlo Tuori erinomaisessa artikkelissaan Helsingin Sanomissa 24.4. (sivu A4).

Järjestystehtävien siirtämistä yksityisille vartijafirmoille perustellaan lähinnä poliisien resurssipulalla. Mutta kuten Tuori huomauttaa: jos ongelmana ovat liian vähäiset resurssit, tulisi resursseja lisätä.

Hallituksen esityksen mukaan useissa eri laeissa ja kuntien järjestyssäännöissä olevia järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon liittyviä säädöksiä koottaisiin yhteen uudeksi järjestyslaiksi. Siten lailla korvattaisiin kuntien mahdollisuus omien järjestyssääntöjensä antamiseen, mikä on arveluttavaa kunnallisen demokratian kannalta. Lisäksi kyse olisi kansalaisten entistä tiukemmasta ja kovemmasta valvonnasta. Nykyisen noin puolet kunnista on laatinut omat järjestyssääntönsä, loput tulevat toimeen ilman sääntöjä.

Poliisitehtävien yksityistämisen ohella järjestyslaki säätelisi lainvoimalla hyvinkin pikkutarkasti kansalaisten käyttäytymistä. Eniten julkisuudessa on puhuttu lakiesityksiin sisältyvistä kielloista, jotka koskevat mm. alkoholin nautiskelua julkisilla paikoilla, kuseskelua puistoissa, seksipalvelujen ostamista ja maksullista tarjoamista häiritsevällä tavalla sekä mm. spray-maalien hallussapitoa. Varsinkin viime mainittu on myös kansalaisten oikeusturvan kannalta hyvin kyseenalainen, koska pelkkä hallussapito kriminalisoitaisiin.

"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi" annettiin eduskunnalle 14.3. ja se on parhaillaan hallintovaliokunnan käsiteltävänä. Perustuslaki- ja lakivaliokunnat toimittavat lausuntonsa hallintovaliokunnalle. Lakiesityksen teksti löytyy eduskunnan sivulta (http://www.eduskunta.fi) kohdasta Asiat ja asiakirjat / Asiakirjat tunnuksella HE 20/2002

Ruu